Von Zweygbergk -suvun aika 1723-1866

Runsaan kartanon kannalta von Zweygbergkien aika merkitsi tilan muuttumista entistä enemmän kartanomaiseksi säätyläistilaksi.

Von Zweygbergk-suvun ensimmäisenä tunnettuna kantaisänä voidaan pitää Georg Ludvig von Zeygbergkiä, joka tietojen mukaan toimi Prahassa keisarillisen hovin tallimestarina 1500-luvun lopussa.

Von Zweygbergk-suvun vaakunan selite: Sköld: i av silver och rött snedrutad fält en balk av silver, belagd med en tredjebladig röd gren. Hjälm: krönt. Hjälmprydnad: en uppstigande tvestjärtad röd basilisk med krona och beväring av guls. Hjälmtäcke: invändigt av silver, utvändigt rött. Piirroksen toteutus Markku Uusitalo

Runsaan kartanon ostaneen Petter Johan von Zweygbergkin vaiheet ennen vuotta 1723 ovat hämärän peitossa.  Petter Johanin puoliso Ingeborg Nilsintyär oli kotoisin Ylöjärven Keijärven Eerolan ratsutilalta.

Yllä Rusthollari Petter Johan von Zweygbergk, vaimo Ingeborg, renki Simon ja piika Beata on merkitty Pirkkalan pitäjän Harjun kappeliseurakunnan henkikirjaan vuodelta 1723 Runsaalle.

Petter Johan von Zwygbergkin kohtaloksi koituivat Näsijärven heikot jäät ja pitkälle sisämaahan jatkuvan Vahantalahden väliin jäävä kapea salmi, joka säästää Ylöjärveltä Runsaalle tulevalta matkaajalta paljon aikaa ja vaivaa. Petter Johan otti riskin ja hukkui heikkoihin jäihin 1750.

Runsaan Petter Johan von Zweygbergk oli rahoittanut elämäänsä ottamalla paljon lainoja eri puolilta. Hänen kuolemansa jälkeen leski Ingeborgin ja poika Gustaf Ernst von Zeygbergkin piti myydä puolet Runsaasta.  Näin muodostui Runsas Alinen ja Runsas Ylinen.   

Runsas Alinen ja Runsas Ylinen Isojakokartassa vuodelta 1764. Kahtiajaosta huolimatta  tilat olivat yhdysviljelyksessä ja talousrakennukset sijaitsivat vierekkäin nykyisestä talouskeskuksesta noin 200 metriä itäänpäin sijaitsevalla kalliolla.