Von Qvantenin hautakappeli

Kirkko hautapaikkana

Säätyajattelun aikakaudella arvonsa tuntevat pitäjäläiset panivat painoa säädyn mukaiselle hautapaikalle. Pälkäneen vanhin säilynyt hautapaikkojen sijaintia koskeva päiväämätön asiakirja on laadittu merkinnöistä päätellen kohta isonvihan jälkeen.

Pitäjän suurtilallisilla oli omat hautapaikkansa kirkon lattian alla.  Alttarin edessä oli Sahalahden von Qvantenien hauta. Kirkkoon hautaamiseen liittyi monenlaista hankaluutta, minkä vuoksi esivalta alkoi vähitellen vaatia tavasta luopumista. Kirkkoherra esitti pitäjänkokouksessa, että yritettäisiin haudanavausmaksuja korottamalla karsia köyhemmät ja kitsaammat tuomasta ruumiita  kirkkoon haudattavaksi, mutta sitä ei hyväksytty. Samassa kokouksessa vaadittiin haudat paremmin peitettäväksi, kun useimmat haudat oli peitetty siihen asti vain lattialankuilla, mistä aiheutui sietämätön löyhkä varsinkin kesäisin haudattaessa. 

Kirkkoherra yritti 1700-luvun puolivälissä taivutella pitäjäläisiä käyttämään hautausmaata vainajien hautapaikkana. Tätä taas pitäjäläiset vastustivat, sillä hautausmaan hoidossa oli ollut puutteita ja löytyneitä vainajien luita jouduttiin toistuvasti  kuljettamaan pois näkyvistä. Hautausmaan hoitoon oli tehty parannuksia ja voitiin vain toivoa, että luottamus kirkon ulkopuolella olleisiin hautapaikkoihin olisi kasvanut. Vuonna 1810 Pälkäneen hautausmaan kuntoon puuttuivat lääninhallitus ja tuomiokapituli määräämällä seurakunnan pikaisesti puhdistamaan kirkkomaan luista ja pääkalloista sekä panemaan kuntoon  kirkkomaalla olleen luuhuoneen.

Qvanten-suvun vaakuna, ollut aikoinaan Pälkäneen rauniokirkon seinällä,  säilytys nykyään Pälkäneen kirkon museossa,             kuva 2021  Markku Uusitalo

Pitäjän uusi nimismies

Maaherra Otto Rehbinderin päätöksessä 1.2.1843 todetaan, että Pälkäneen ja Sahalahden pitäjien nimismiehen virka on  vapautunut, koska viran edellinen hoitaja, vouti Fredric Mauritz Sillman, oli tullut nimitetyksi Ala-Hollolan käräjäkirjuriksi ja niin maaherralle oli tullut ajatus nimittää nimismiehen virkaan toistaiseksi Hämeen linnan vahti ja vouti jalosyntyinen Engelbrekt Emanuel von Qvanten, joka on virkaa hakenut ja tuntee lait ja asetukset sekä esimiestensä käskyt ja määräykset ja saa hän nyt nauttia sen palkan ja ne edut, jotka virasta seuraa, allekirjoitus Hämeen läänin kansliassa Helmikuun 1. päivänä 1843.

Työura

Engelbrekt Emanuel von Qvanten syntyi Akaan Konhofissa 30.5.1807. Hänen isänsä oli luutnantti Clas Henrik von Qvanten ja äiti Anna Beata Kaskas. Engelbrekt von Qvanten meni 17-vuotiaana vapaaehtoiseen sotilaspalvelukseen ja palveli Hämeen läänin jalkaväki- ja tarkka-ampujayksiköissä yhteensä 7 vuotta. Hämeen linnan voutina hän palveli kaksi vuotta alkaen 1840. Pälkäneen ja Sahalahden nimismieheksi hänet nimitettiin 1842, missä tehtävässä hän palveli 12 vuotta aina kuolemaansa asti vuonna 1855.

Avioliitto ja lapset

Engelbrekt von Qvanten  vihittiin 1. avioliittoon Hämeenlinnassa 1840 Maria Christina Nystedtin kanssa, synt. 1823 ja kuollut 1847.  Lapset: Emanuel syntyi 1841 ja kuoli 1852, Maria Emilia syntyi 1842 ja kuoli 1843, Carl Otto Mauritz syntyi 1844 ja kuoli 1844 ja Carl Otto Fredrik syntyi 1845 kadett ja kuoli 1863. 

Engelbrekt  von Qvanten vihittiin 2. avioliittoon 1849 Maria Gustava Aspegrenin kanssa ja heillä lapset: Werner Constantin syntyi 1850 ja kuoli 1851, Henrik Nikolai Gideon syntyi 1851  vicehäradshövding ja kuoli 1898, Hanna Maria Sofia syntyi 1853 ja kuoli 1870 ja Alma Engla Eufenia syntyi 1855 ja kuoli 1940.

Gideon von Qvanten

Henrik Nikolai Gideon von Qvanten syntyi 29.11.1851 Pälkäneen Kollolassa. Vanhemmat nimismies Engelbrekt von Qvanten ja Maria Gustava  Aspegren.  Gideon valmistui ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta 30.6.1870, suoritti Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tutkinnon 1878 ja valmistui varatuomariksi 1881. Toimi Uudenkaupungin pormestarina 2.6.1887 alkaen kuolemaansa vuoteen 1898 asti. Gideon von Qvanten kuoli 47-vuotiaana ankaraan keuhkokuumeeseen ja sydämen pysähtymiseen.  Uudenkaupungin sanomissa 26.1.1898 julkaistun kuolinilmoituksen mukaan Gideon von Qvanten oli voinniltaan ihan terve aina viime aikoihin asti, jolloin hän sairastui ankaraan keuhkokuumeeseen ja sen lisäksi tuli sydämenhalvaus, joka äkisti ja odottamatta päätti hänen päivänsä. Hyväsydäminen ja vaatimaton oli vainaja luonteeltaan, joten hän heti saavutti kaikkien niiden ystävyyden, joiden kanssa hän tuli tekemisiin. Rehellisen ja suoran käytöksensä takia nautti hän suurta arvoa ja luottamusta.

Äitinsä Maria Gustava von Qvantenin omaa sukua Aspegrenin allekirjoittamassa Gideonin perukirjassa on  merkittävä kiinteä ja irtain omaisuus. Tärkeimpänä 3/8 osuus Pälkäneen Kollolan kylässä sijaitsevasta Mäntymäen rusthollista.

Perhehaudan rakennuttaminen

Vouti ja nimismies Engelbrekt von Qvanten esitti perhehaudan rakentamista uudelle hautausmaalle. Se rakennettaisiin harmaakivestä ja tiilestä sekä sijoitettaisiin hautausmaan koillisnurkkaukseen. Asia käsiteltiin 30.10.1847 asianmukaisesti kokoon kutsutussa ja päätösvaltaisessa kirkonkokouksessa puheenjohtajan ja seitsemän pitäjänmiehen läsnä  ollessa. Kokouksessa läsnäolleena vouti von Qvanten esitti samanlaisen perhehaudan rakentamista, mihin Herra johtaja Waldén oli jo aikaisemmin saanut luvan. Pöytäkirjan mukaan kokous oli edennyt sopuisasti ja esitettyä rakennelmaa oli pidetty jopa koko hautausmaan koristuksena. Korvauksena hautapaikasta vouti von Qvantenin piti rakentaa muuri kivestä hautausmaan sen kulman ympärille, mihin perhehauta rakennetaan.

von Qvantenin hautakappeli Pälkäneen puistohautausmaalla, kuva 30.5.2021 Markku Uusitalo

Hautakappeliin haudatut

Pälkäneen seurakunnan kirkonkirjoista löytyy merkintä kuolleista henkilöistä, mutta ei heidän hautapaikoistaan. Engelbrekt von Qvantenin perheen jäsenistä seitsemän on kuollut Pälkäneellä ja nämä kaikki on haudattu von Qvantenin hautakappeliin. Kappelin maanalaisessa holvissa on näkyvissä yhdeksän arkkua. Gideon von Qvanten kuoli Uudessakaupungissa ja hänet tuotiin haudattavaksi sukunsa hautakappeliin Pälkäneelle.

Uudenkaupungin pormestari ja varatuomari Gideon von Qvanten kuoli 23.1.1899.  Kuvassa 120 vuotta vanha muistoseppele Pälkäneellä sijaitsevan Qvanten-suvun hautakappelissa. Kuva otettu 30.5.2021 Markku Uusitalo